lauantai 11. elokuuta 2012

Ennustaja

Elämämme on täynnä pieniä tapahtumia, joita jälkikäteen miettii, miten olisi käynyt, jos olisikin kääntynyt jossakin vaiheessa toiselle tielle kuin sille mitä kulkee. Pystyykö elämäänsä vaikuttamaan, jos tietää etukäteen pieniä asioita, joita voi tapahtua tai aavistaa, että jotakin on tapahtumassa?

Mieheni muistutti minua tänään 15 vuotta sitten tapahtunneesta kohtaamisesta. Olin silloin töissä juuri samassa paikassa, kuin missä olen nyt. Eräänä aamuna muutaman aamukahviasiakkaan välissä eteeni ilmestyi intialainen sikhi-mies turbaaneineen. Hän sanoi, että hänellä on minulle paljon kerrottavaa, jos vain haluan kuunnella. Hän kertoi olevansa ennustaja ja näytti jopa henkilötodistuksensa nimineen ja kuvineen. Hän avasi kädessään olevan nyörillisen pussukan ja sanoi, jos heittäisin sinne jotakin, hän kertoisi minulle jotakin.

Heitin pussukkaan vähän rahaa tarjoilijan lompakostani (paikallinen tapahan on, että tarjoilijalla on oma pohjakassa omassa lompakossaan). Mies (muistan kyllä nimenkin, mutta sillä ei ole tarinalle mitään merkitystä) kertoi, että elän juuri parhaillani mielenkiintoista aikaa. Hän kertoi, että tekisin lähitulevaisuudessa pitkän matkan. Olin tuolloin lähdössä mieheni kanssa maailmanympärysmatkalle, jota olimme suunnitelleet pitkään ja jota varten olimme säästäneet ja eläneet niukasti, että pääsisimme mahdollisimman pitkälle. Matkan lähtöpäivä oli jo määrätty ja ensimmäinen kohde tiedossa. Olin vähän ihmeissäni,  mistä tämä mies tiesi tämän, sillä en ollut itse kertonut mitään, vaan hän puhui, eikä siis voinut tehdä sanoistani mitään tulkintaa. Mies avasi pussukan uudelleen ja pyysi vähän lisää rahaa. Laitoin vähän lisää.

Mies kertoi, että meille tulisi ainakin yksi lapsi, että eläisimme onnellisina ja että tulisin perustamaan oman yrityksen jossakin vaiheessa. Hän myös kertoi, että tulisin asumaan isossa talossa. Kolme vuotta myöhemmin syntyi lapsemme, viisi vuotta myöhemmin perustimme oman yrityksemme ja seitsemän vuotta myöhemmin asuimme isossa talossa. Iso talo ei kuitenkaan ollut mikään luksustalo, vaan vanha puinen peruskoulu maaseudulla. Mistään luksuksestahan ei ollut puhettakaan.

Mies pyysi jälleen vähän lisää rahaa. Annoin vähän, mutta sanoin, että enempää en voi, sillä tarvitsen rahaa itsekin (varsinkin, kun koko päivän pohjakassa oli tuossa lompakossa). Mies kertoi minulle, että minun ei tarvitse maksaa sillä kertaa enempää, sillä tulisin rikastumaan jossakin vaiheessa ja silloin tulisin tapaamaan hänet uudelleen ja antaisin hänelle osuutensa. Kysyin, mistä tietäisin, kuka hän on ja missä hän on. Hän sanoi, että tulisin kyllä tapaamaan hänet, kun aika on ja tunnistaisin helposti.

Sitten hän kertoi, että mieheni ja minun väliin tulisi toinen nainen.

Hän kertoi tuon toisen naisen nimen ensimmäisen kirjaimen (en kuolemaksenikaan muista, mikä tuo kirjain oli) ja että olisi yksi keino, joka auttaisi. Hän pyysi minua ajattelemaan jotakin kukkaa. Ajattelin ruusua. Mies kirjoitti jotakin paperille ja näytti sen minulle.

Paperissa luki: rose.

Hän kertoi ostavansa ja uhraavansa minulle ruusun ja minun tulisi ostaa ja käyttää omaa ruusua tarvittaessa. Hän ei kuitenkaan kertonut, miten ja missä olomuodossa ruusu helpottaisi tilannettamme ja miten minun pitäisi sitä käyttää. Syöttää miehelleni vaikka ruusuvedellä terästettyinä jälkiruokina? Käyttää hajuvetenä? Ostaa ruusuja säännöllisesti kotiin? Maalata ruusutaulu? Rose is a rose is a rose!

Illalla laskiessani pohjakassaani ja tippejäni, huomasin, että minulla oli enemmän rahaa kuin aamulla, eli olin saanut tippejä huomattavasti enemmän, kuin mitä olin miehelle antanut.

Oudointa oli, että muistettuani tämän tapahtuman minulle tuli jotenkin hyvä olla.  Tyyni ja rauhallinen mieli.

Rikkauksia odotellessa.

5 kommenttia:

Red Stripe kirjoitti...

SPOOKY!

Jääkarhu kirjoitti...

Olemme mieheni kanssa jutelleet tuosta ennustajasta elämämme eri käänteissä useamman kerran. Tuo naisjuttu oli jo vähän unohtunut ja sen alkukirjaimen olen unohtanut kokonaan. Muistan, että vielä jokunen vuosi sitten varoin kaikkia naisia, jotka tunsimme ja joiden nimi alkoi nimenomaan tuolla alkukirjaimella. Hitsi kun muistaisi. Jokatapauksessa mietimme tuota rikkausasiaakin ja sitä, mitä rikkaus todellisuudessa on. Jollekin intialaiselle rikkaus saattaa tarkoittaa jotakin muuta, kuin miljoona pankkitilillä. Mutta tästä elämäntapahtumien rikkaudesta voisin antaa jollekin jotakin pois. Mulla alkaa olla mitta täysi ja mielelläni ottaisin vähän vähemmän tuota rikkautta.

Tää oli tää tyyppi aivan erilainen, kuin mitä muut "ennustajat" joihin olen elämäni aikana törmännyt. Jotenkin tää tuntui luotettavalle... mitä se nyt tarkoittaakaan. Ja todella pelottavaa on se, miten ennustus on käynyt toteen suurelta osin, tosin hän puhui koko ajan lähitulevaisuudesta. No toisaalta, voihan aikajanalla 15 vuottakin vielä tarkoittaa lähitulevaisuutta.

Jääkarhu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jääkarhu kirjoitti...

Mitenhän olisi ruusutatska, itkevä ruusu sateessa?

Red Stripe kirjoitti...

Tatuointi! wow.

Ruusu, jossa on aamukastetta. Mutta minkä värinen ruusu?