tiistai 11. syyskuuta 2012

Täyttä RAVia eteenpäin

La Sagrada Familia-kirkko, jonka ei ole varmaan
tarkoituskaan valmistua
Ensimmäinen päiväni virallisesti työttömänä Schweitzermaassa. Toinen käyntini RAVissa ei ollut aivan yhtä mielenkiintoinen kuin ensimmäiseni, sillä mitään yllättävää ei tullut esille. Istuin tunnin palveluneuvojan kanssa ja sain mukaani paljon hyödyllistä tietoa ja neuvoja siitä, miten töitä pitää Schweitzerlandiassa hakea: Lebenslauf menee uusiksi, mallihakemuskirjeeni kaipaa vähän korjaamista ja mikä parasta: ei tarvitse hakea joka ikistä työpaikkaa, joka eteen osuu, vaan voi vähän karsia. Saan vapaasti valita elämäntilanteeseeni sopivat paikat ja miettiä hakemukseni sen mukaan, että paikka on sellainen, jossa tulen viihtymään vähän pidempään. Ei tarvitse pelätä sitä, että hätäpäissäni korvausten loppumisen pelossa haen jotakin tarjoilijanpaikkaa, jossa työajat ovat niin, että en näe enää lastani ollenkaan. Miehestä nyt ei ole enää niin väliäkään. Ja jos löydän jonkin kivan paikan, mutta pienemmällä tuntimäärällä, maksaa työttömyyskassa välin. Eli ei niinkuin Suomessa, että osa-aikatöitä ei kannata ottaa sen takia, että kaikki muut etuuden tippuvat pois.

Ensiviikolla on sitten kolmas tapaaminen, joka kestää koko päivän ja jossa joudun myös kielitestiin. No, varmasti pärjään hitusen paremmin, kuin pari muuta työnhakijaa, jotka tänään olivat paikalla tulkin kanssa. Niin ja muuten, jos joudutte työttömäksi Zürichissä, niin RAViin kannattaa tulla joko puku päällä tai Armani-farkut jalassa. Se oli päivän muoti tänään. Paitsi suomalaisella tyhjätaskulla, jonka rahavarat on miehen persauksen alla.

Soittelin myös entiselle työnantajalle sopiakseni tapaamisaikaa palkanmaksuani varten. Ei kuulema sovi tänään tai huomena kun on niiiiiin kamalan kiire ja kun ei ole vielä tuntejanikaan (niitä muutamaa) laskettu ja vahvistettu ravintolapäällikön toimesta. Ja kun pitää vielä kirjoittaa työtodistuskin ja täyttää pieni lomake työttömyyskassaa varten ja-ja-ja. Voi rähmä, itse täyttelen päivittäin kaikenmaailman lomakkeita ja teen hakemuksia ja enhän minä ole kuin vasta viikon ollut poissa työstä (nomuttakunseviimeinentyöpäiväeiollutihanvarma). Paskat. Toivon kovasti, että ei tarvitse lakimiehen kanssa lähteä niitä muutamaa pennosta hakemaan. Tilanteessani en kyllä ihmettelisi, vaikka niin joutuisinkin tekemään.

Tiirailin myös asuntoja lähellä potentiaalista uutta työpaikkaa. Ihan kivoja mestoja, mutta olen niin zürichiläinen, että arveluttaa vähän, miten tulisin sopeutumaan toiseen paikkaan. Tunnen tieni täällä ja tiedän mistä löytää mitäkin ja muutenkin sydämeni tuntuu olevan täällä. Olenko siis ihan tyhmä, jos etsin ja otan töitä kauempaa? Valitettavasti päivittäinen pendelöinti ei taida näiden kahden paikan välillä onnistua. Muuten työpaikka olisi kyllä ihan mun näköinen ja elämänfilosofiani mukainen.

10 syytä jäädä Zürichiin:

1. Ich bin eine Zürcherin
2. En halua lapsemme kasvavan ilman minua ja olisi rajua repiä hänet nyt pois täältä
3. Löydän jokatapauksessa täältäkin töitä ennemmin tai myöhemmin
4. Zürichissä on parempi palkkataso.
5. Myös Zürichistä löytää siedettävän hintaisia asuntoja
6. Zürichissä on kaikin puolin enemmän mahdollisuuksia
7. Yhteys miehen sukulaisiin (ja heiltä saatavaan tarvittavaan apuun) säilyy helpommin
8. Zürich on ehdottomasti Schweizermaan paras paikka
9. Tunnen kaupungin paremmin kuin minkään muun kaupungin
10. En halua täältä pois. Olen aikanani sanonut, että jos muutan takaisin Schweizermaahan, tulen ainoastaan Zürichiin

10. syytä muuttaa pois:

1. Väli mieheen helpottaa irtautumista paskamaisesta tilanteestamme
2. Asunnot muualla halvempia ja samalla hinnalla saa kivemman kämpän
3. Työpaikka minulle juuri sopiva ja pystytään räätälöimään vieläkin sopivammaksi
4. Muutoksessa on voimaa
5. Miettimäni kaupunki ei ole sekään mikään käpykylä
6. Harrastuksestani maksaisin 1/3 Zürichin hinnasta
7. Lähellä Saksan rajaa - ostosreissut helpompia
8. Enemmän tilaa hengittää
9. Starbucksin kofeiinitonta soijalattea saa myös sieltä
10. Tähänpitäisisittenlöytäävieläjotakin - kääk - no, junalla pääseen Zürihiin tarvittaessa noin tunnissa

Eli periaatteessa vaaka painuu Zürichiin jäämisen puolelle. Paitsi jos työolosuhteet ja palkka saadaan natsaamaan kunnolla yhteen muiden asioiden kanssa. 

Viime yönä näin unta, että työskentelin Zürichissä keittiömestarina. En uudessa paikassa, toisessa työssä. Onko tämä intuitioni tuoma vastaus kysymykseeni ja pitäisikö tällä kerralla oikeasti luottaa siihen?

Ei kommentteja: