perjantai 26. lokakuuta 2012

Ilvekset kuin veljekset. Tai siskokset.

Päiväunilla "voimaeläimen" kanssa.
Tää on kyllä oikeasti lötkö, eikä mikään voimapesä.
Jos Ilves tarkoittaa voimaeläimenä salaisuutta, tarkoittaako Ilveksen näkeminen unessa sitä, että ilmassa roikkuu jälleen joku salaisuus, joka pitää ratkaista?

Mies oli eilen illalla ja tänään taas vaihteeksi jotenkin oudon ja huonotuulisen oloinen ja yritti vältellä minua: lähti aamulla töihin, ennenkuin minä tulin kahaveelle ja lounaallekin tuli vasta juuri kellon ollessa tapissa, eikä käynyt talossa ennen sitä, kuten hänellä on yleensä tapana.

Eilen illalla hänen työpaikallaan oli lautakunnan kokous ja loppuaikana kaiken plaa-plaan jälkeen käsiteltiin työntekijöiden asioita, jolloin mieheni ei voinut olla paikalla. Käsittelyssä oli varmaan minun tuntimääräni (if any) sekä erään toisen henkilön työsuhde. Tilannehan on se, että olisin ottamassa osittain juuri tämän henkilön tehtäviä, koska hän ei pysty niitä itse hoitamaan. Syksyn aikana on tullut kuuleman mukaan niin paljon virheitä, että jo niiden perusteella hänelle voitaisiin antaa potkut. Kyseessä on ollut nimittäin perustavanlaatuisia ongelmia, kuten tärkeiden asioiden lehti-ilmoituksesta unohtaminen, tilojen päällekkäisbuukkaus ynnä muuta samanlaista.

Se, mikä minua kuitenkin enemmän pelottaa, on se, että mieheni on saanut myös viime aikoina negatiivista palautetta yhteistyökyvyistään muiden työntekijöiden kanssa sekä asiakaspalvelualttiudestaan. Hänen ensisijainen työtehtävänsä ei ole asiakaspalvelu, mutta se kuitenkin kuuluu myös hänen työnkuvaansa, sillä hän edustaa työnantajaansa ulospäin tietyissä tilanteissa. Entä jos hän saa potkut? Silloin nimittäin olisimme isossa kuusessa, eikä se ole mikään joulukuusi.

Toinen vaihtoehto on se, että mieheni on hankkimassa kämppää itselleen. Tämä tietysti olisi sitten positiivinen yllätys.

Puhuimme juuri pari päivää sitten, mitä mieheni oikein tilanteessamme haluaa. Kerroin nimittäin tuolloin, että olen löytänyt kivan kämpän tästä läheltä. Miehen ilme meni oudoksi ja hän käveli pois. Töihin. Kun hän tuli takaisin, kysyin, miksi hän oli reagoinut noin. Eikö muka ole iloinen, jos löydän kivan ja suhteellisen edullisen kämpän ja hän saisi täällä oman rauhansa? Onko kaikki kiinni rahasta? Mies sanoi, että on iloinen, jos pääsen pois (ilme kertoi kuitenkin tässäkin tilanteessa muuta - oli pingottunut) ja että tuon hintainen kämppä ja sen vuokra ei ole mikään ongelma. Hän kertoi, että oli etsinyt itsekin asuntoa lähempänä Kossisen Hanen kotipaikkaa. Matka tänne päivittäin ei olisi mikään ongelma. Ja minä jäisin tähän, eikä kenenkään tarvitsisi tietää. Koska tämä on kuitenkin hänen työsuhdekämppänsä, niin miten työnantaja mahtaisi suhteutua siihen, että hän muuttaisi pois ja minä jäisin.

Vähän ajattelin, että paino saattaa olla nimenomaan tuolla lauseella: kenenkään ei tarvitse tietää. Itseasiassa en oikeasti panisi pahakseni sitä, että saisin jäädä tytön kanssa tähän, mutta miten kauan pystyisin jatkamaan tuota salailua? Oman tilan saaminen ja tilaisuus hengittää vapaammin tuntuvat päivä päivältä tärkeämmiltä, mutta työtilanteeni ei oikein anna mahdollisuutta etsiä aktiivisesti. Oliko tuon Ilveksen ilmestyminen uneeni juuri tätä? Ensin mieheni salaisuus siitä, että hänellä ehkä jo on jotakin vaihtoehtoja katsastettuna ja sen jälkeen se, että pitäisimme salaisuutemme vielä jonkin aikaa eteenpäin?

No tuosta löytämästäni kämpästä ei sitten tullut mitään, sillä se olisi ollut vain 3 kuukaudeksi. Hinta ja paikka olivat aivan liian hyvät ollakseen totta pidemmäksi aikaa. Luultavasti sinne on tulossa remontti tuolloin maaliskuussa ja ihmisiä muuttaa pois jo nyt. Talossa on nimittäin tarjolla jopa 3 asuntoa. Vuokranantaja haluaa ilmeisesti rahansa myös näiltä muutamalta kuukaudelta.

Vai onko selvitettävä salaisuus aivan jotakin muuta?

Mies lähti taas Kossisen Hanen luo, mutta tyttö jäi tällä kerralla kotiin. Ihan mielellään. Olen ansainnut tällä blogillani nimittäin yhden kokonaisen frangin ja käymme törsäämässä sen sunnuntaina pois Luzernissa kruisailemalla ja syömällä Fondueta vuoristomaisemissa, jos sää yhtään sallii. 

Jos tulee kiukkuisia akkoja taivaalta puukko kourassaan, jäämme kotiin. 

Ei kommentteja: