torstai 29. elokuuta 2013

Kierrepotku vyön alle

Zarasta löytämäni paita. Niin lääääst siiison, mutta
ituhippi-minäni näköinen. Hinta
downshiftaajalle sopiva, 9,95 Fragia eli alle 8 €
On se kumma, että näiden talousasioiden pitää tulla ongelmamietintämyssyn alle aina rypäleinä.

Juuri, kun olen jotenkuten saanut selvitettyä asiani tärkeämmän vuokralaisemme kanssa, ja hän on pitkien selitysten saattelemana luvannut maksaa rästinsä nyt heti ja syyskuun vuokran jopa ajallaan, heittää elämä kierrepallon jälleen työn puolelta.

Jotenkin olen huomannut, että aina, kun taloudessani kähmää jotenkin, myös ekstratyöni tulevan eksäni työpaikalla on vaakalaudalla. Näinhän piti käydä nyttenkin, eikä poikkeus vahvistanut sääntöa.

Ensin hyvät uutiset. Sihteerikkö Neiti Vähemmän Näpsä, joka sotki työpaikan järjestelmiä kuuden vuoden ajan, ja jonka tarinan tätä blogia seuraavat saattavat muistaa, on eronnut nyt itse tehtävistään virallisesti. Tarinahan eteni niin, että hän ei pysynyt siinä työtahdissa, jota häneltä odotettiin, vaan sotki oikeasti asioita pahemman kerran lähes päivittäin. Lopulta hallitus päätti antaa hänelle potkut. Iso Pomo antoi hänelle kaksi vaihtoehtoa: erota itse ja saada kultainen kädenpuristus ja hyvä työtodistus tai saada kengän kuva persauksiin. Näpsäpä päättikin kulkea oma-aloitteisesti omaa polkuaan ja jäi sairauslomalle. Ensin viikoksi, sitten toiseksti, lopulta pidemmäksi aikaa. Aina kun lääkärintodistuksen aika oli loppumassa, jännityksellä odotimme päivän postia. Tuleeko uusi todistus, vai Näpsä takaisin töihin seuraavan viikon alussa? Kukaan ei oikeasti uskonut, että hän enää näyttäisi naamaansa ja oletusarvo oli, että hän käyttää hyväkseen laillisen 6 kk, jonka saa olla saikulla ja palkka juoksee.

Nyt Näpsä lupasi ottaa loparit sillä ehdolla, että työpaikka myöntää hänen sairautensa johtuneen työolosuhteistamme. Asiassa on nimittäin jälleen pieni mutka: hänellä on ystävä johtavassa asemassa erään toisen toimipaikan konttuurissa, ja tämä ystävä haluaisi hänet töihin sinne. Mutta pääkonttuurissahan ei haluta pahaa burn outia sairastavaa sihteerikköä ymmärrettävistä jostakin kumman syystä palkata.

Ja miten tämä tarina liittyy minuun? Hyvältähän tämä kuulostaa, jos työpaikka on nyt virallisesti auki.

No mutta kun ei ole hyvä uutinen. Työpaikka nimittäin on kirjaimellisesti auki. Ensinnäkin siitä syystä, että joudutaan tekemään julkinen haku. Ja toisaalta, olen ymmärtänyt Ison Pomon sanoista, että minä tuuraan paikalla niin kauan kuin uusi sihteerikkö saadaan virallisesti palkattua, ja että olen vain väliaikaisesti istumassa pallillani muiden touhujeni keskellä. Paitsi että siinä vaiheessa, kun tieto siitä, että en päässyt suunnittelemaani opiskelupaikkaan tavoitti koko sekalaisen seurakuntamme, puhe vaihtui siihen, että jatkan paikallani, koska olin työhöni tyytyväinen ja työkaverit olivat työhöni tyytyväisiä.

Edellisessä hallituksen kokouksessa vain kirjanpitäjäme oli vähän mutissut pallilleni jäämistä vastan, vedoten mm. kielitaitooni. Hänellä itsellään on ulkomaalainen vaimo, ja kielen kanssa pelaaminen on kuulema niiiiin vaikeaa. Mutta minulla on mustaa valkoisella siitä, että kielitaitoni on hyvä, ja aion vielä syksyllä jatkaa opiskelua peräti koulussa asti ylimmälle mhdolliselle tasolle.

Iso Pomo puolestaan näyttää pelkäävän, että teen työtä liikaa. Tällä hetkellä viikottainen tuntimääräni on 80-90% maksimista, eli vielä 1/2-1 kokonaista päivää mahtuisi hyvin mukaan. Hän vaan ei ole vanhemman sukupolven miehenä tottunut meihin skandinavisiin tyttösiin, jotka teemme kokoaikaista työpäivää, vaikka meillä olisi perhe. Täällä kun naiset jäävät hyvin monessa tapauksessa täysin kotiäideiksi tai vähintään puolipäiväisiksi duunareiksi ja puolipäiväisiksi kotiäideiksi.

Hän luulee, että stressaaun, jos teen täyttä päivää. Mutta totuus on se, että stressaannun enemmän, jos en ole töissä. En nimittäin halua elää tulevanExMieheni tulojen varassa, vaan aloittaa elämän oikeasti omilla jaloillani. Taloudellisestihan tulisin menettämään melko paljon palkassa, mutta toisaalta mieheni maksama elatusmaksu nousisi tuossa tapauksessa hieman. Mutta silti. Ei hänelläkää raha niin löysässä ole, ja kaiksesta huolimatta en halua ajaa häntäkään taloudelliseen ahdinkoon.

Toisalta kyllä mietin myös sitä, että tässä olisi yksi syy lisää aloittaa se aikaisemmin mainitsemani joogaohjaajakoulutus. Motivaatio voisi olla parempi, kun asiaa miettisi ihan oikean ammatin näkökulmasta, ja kun tuo elatusmaksu nyt sitten kuitenkin juoksisi nimenoman tuon kahden vuoden ajan, jonka koulutus kestäisi ja sen jälkeen voisin tarvitsemani lisätyötunnit kalastella vaikkapa tuota kautta.

Mutta mikä on ärsyttävintä koko jutussa, on se, että joudun virallisesti hakemaan työpaikkaa, jossa on puurtanut duunia yli puoli vuotta. Entä jos ne palkaavat oikeasti jonkun muun? Siitäkin huolimatta että olisi oikesti jäkevää, että saisin jatkaa, kun osaan jo hommani ja pystyn joustamaan tietyissä ongelmatilanteissa, joita aina välillä tulee. Osaan myös välttää selkkauksia ja yhteentörmäyksiä, jotka ovat lähestulkoon viikoittaisia joissakin nurkkauksissa. Sen sijaan Iso Pomo kyselee ympäriinsä, minkälaista sihteeriä muut paikalle haluaisivat. Tämä oli minulle yksi merkki siitä, että hänen mielessään olen jo puolitiessä tippumassa ulos tuoliltani.

Entä miten he aikovat kertoa minulle, että etsivät ja mahdollisesti valitsevat jonkun muun, vaikka olisin haknut paikkaa. Ja miten aion itse suhtautua? Kertoa, että etsikää nyt sitten uusi kokkikin samalla, sillä tarvitsen kokopäiväisen työn.

Vai jättäisinkö hakematta ja käyttää lisääntyvän vapaa-ajan muuten hyväkseni? Ottaisin tyynenä vastaan sen, mitä tulee. Niin, että kaikki saavat säilyttää kasvonsa. Voisin alkaa näpertämään käsitöitä ja myymään niitä markkinoilla, onhan sekin yksi opiskelemistani ammateista. Tuossakin saisin päättää tekemiseni laajuudesta ihan itse.

Joku kyseli kuvaa niistä ostamistani joogavermeistä.
Merkki on Asquith, materiaali bambu, joka toimii
ainakin joogatreenissä paremmin kuin muut salivermeet.
Istuu nimittäin päälle kuin valettu, eikä valu alas edes
niska- tai pääseisonnassa. Ostin myös tämnän näköiset
housut, perus pitkähihaisen ja toiset leveälahkeiset
perusjoogahousut.
Ja sitten tietysti on se jooga. Joo.

Innostuin kokeileman toisspäivänä Power Joogaa ja tekisi mieli sanoa, että voi tsiisus, että siinä tunsi olevansa täysin tasapainoton ja voimaton rautakanki.

Olen käynyt normaalisti Vinyasa Flow-tuneilla, jotka etenevät dynaamisesti eteenpäin sisältäen venyttäviä ja voimauttavia osioita. Hiki on tunnilla valunut ja olenpa joskus onnistunut saamaan itseni jopa maitohapoille tunnin aikana.

Power oli jotakin aivan muuta. Nimensä mukaisesti siinä revitellään nimenoman noita joogan voimaa vaativa asanoita, ja nyt on pakko tunnustaa, että olin aivan loistava yhtään ainutta asanaa en pystynyt tai jaksanut tehdä kunnolla tyylipuhtaasti ja koko setin aikaa. Olin jo melkein sitä mieltä, että ei ihminen sellaisiin vääntöihin pysty, mutta kun se pirskatin opettaja teki kaiken niin kevyen näköisesti.

Mutta Jääkarhu ei olisi Jääkarhu, jos jättäisi homman kesken. Aion siis ottaa Vinyasan rinnalle treenilistaani myös tämän joogan lain. Ihan vaan taas näyttääkseni itselleni, että kyllä minä siihen pystyn, jos joku muukin pystyy. Olenhan oppinut joskus seisomaan käsilläni, kävelemään käsilläni ja melkein heittämään täysvoltin.  Jos vaikka tällä kerralla aloittaisi ihan muokkaamaan sitä lootusistuntaa niin, että polvet eivät olisi ihan kurkussa. Sen jälkeen puu yhdellä jalalla. Sitten tähti, vai mikä se lieneekään, jossa seisotaan yhdellä jalalla kallistuen sivullepäin toinen käsi alhaalla ja toinen kohi taivahia. Jasittenjasittenjasitten.

Joogan jälkeen maistuu japanilainen:
Tässä Yoojis Raflassa ruoka tilataan kosketusnäyttöruokalistalta, kokki
kantaa sen eteesi, syöt ja käyt maksamassa. Voit myös noukkia ruokasi
liukuhihnalta, joka kiertää ovalin muotoista baritiskiä. Tarjolija käy
tarkastamassa lautasiesi määrän ja värin, ja maksat sen mukaan, mitä
olet syönyt. Alakuvassa jäädytetty macha-mochi, eli kookosmaitojätelöllä
ja vihreällä teejauheella täytetty riisitaikina pallero. Naaaaaaaammmmm.


Ei kommentteja: